Suomessa sijaitsevan infrastruktuurin suojeleminen mietityttää useita suomalaisia. Itämerellä on tapahtunut lähivuosien aikana monia erillisiä infrastruktuurivaurioita. Näistä tunnetuimpia ovat Suomen ja Viron välillä 8.10.2023 vaurioitunut Balticconnector-kaasuputki sekä EE-S1-datakaapeli.
Nordstream-kaasuputket räjähtivät syyskuussa 2022 ja Estlink 2 -sähkökaapeli sekä neljä muuta Itämerellä sijaitsevaa datakaapelia vaurioituivat puolestaan joulukuussa 2024.[1] Aiemmin saman vuoden marraskuussa raportoitiin tämän lisäksi tapauksesta, jossa vaurioitui Suomen ja Saksan välinen datakaapeli.[2]
Muun muassa näiden tapahtumien takia monien suomalaisten turvallisuudentunne maanalaisen infrastruktuurin suojaamisesta on saattanut heikentyä. Vaikka vauriot ovatkin kansainvälisellä tasolla vakavia, jäävät Itämerellä katkenneiden kaapelien haitat yksityishenkilöille onneksi pieniksi. Vaikka katkennut Itämeren datakaapeli alentaa verkon kapasiteettiä, se on mahdollista reitittää uudelleen.[3]
Maanalaista infrastruktuuria suojelevat palvelut
Manner-Suomessa infrastruktuurin suojeluun voivat puolestaan osallistua kaikki aina yksityishenkilöistä verkonomistajiin. Esimerkiksi ennen kaivuutöiden suorittamista yksityishenkilöt ja kaivuutyöntekijät voivat selvittää kaapelien sijainnit ennen kaivuiden aloittamista. Verkonomistajien puolestaan kannattaa olla yhteydessä Geomatikk Finlandin tarjoamaan palveluun varmistaakseen kaapelitietojen toimittamisen aina kaivajille saakka.
Loppujen lopuksi kaikkein yleisin kaapelivaurion syy on todellisuudessa kaivuutöiden aikana sattunut vahinko.
Yleisin kaapelivaurio johtuu kaivuutöiden aikana sattuneesta vahingosta
Yksi ensimmäisistä Suomen mediassakin aikoinaan laajasti huomioiduista kaivuuvahingoista tapahtui vuonna 1963. Kylmän sodan aikana Neuvostoliitto ja Yhdysvallat olivat sopineet keskinäisen tiedonkulun parantamisesta kriisitilanteiden vuoksi rakentamalla pikayhteyden, eli niin sanotun kuuman linjan. Tämä Moskovasta Pohjoismaiden kautta Washingtoniin kulkenut yhteyslinja katkesi kuitenkin eräänä tavallisena päivänä täysin yllättäen: Espoon Westendissä paikallisen vesilaitoksen kaivinkoneenkuljettaja oli tekemässä kaivutöitä, kunnes hän osui vahingossa alueella kulkevaan kaapeliin ja katkaisi sen. Vahingon takia Moskovan ja Washingtonin välinen yhteys oli poikki useita tunteja keskipäivästä aina iltakuuteen saakka.[5]
Suomessa yleisin kaapelivaurio syntyykin usein kaivuutöiden takia. Kuusikymmentäyksi vuotta kuuman linjan katkeamisen jälkeen vuonna 2024 Espoossa katkesi jälleen tärkeä ja runsaasti mediahuomiota herättänyt datakaapeli. Tämäkään kaapelivaurio ei johtunut sabotaasista, vaan kaivinkonevahingosta. Tällä kertaa kaivuuvahinko aiheutti sen, että verkkoyhteydet olivat poikki kuudelta tuhannelta kotitaloudelta ja noin kahdelta sadalta yritykseltä Suomessa.
Samoihin aikoihin uutisoidun toisenkin kaapelivaurion, joka tällä kertaa tapahtui Vihdin kunnassa, syyksi selvisi rakennustöihin liittyvä vahinko. Mitään sabotaasia tämänkään vaurion yhteydessä ei huomattu.[6] Raporttien mukaan esimerkiksi kuiturakentamisen kasvu on voinut hetkellisesti lisätä tällaisten kaapelivaurioiden määrää. Tarkkoja lukumääriä kaapelivaurioille ei Suomessa ole tilastoitu. Hyvänä verrokkina voidaan kuitenkin pitää noin kuuden miljoonan asukkaan Tanskaa, jossa kaivuutöiden aiheuttamia kaapelivaurioita raportoitiin vuonna 2023 peräti 22 546 tapausta.[7]
Oikeaoppisen kaapeliselvityksen tekeminen ennen kaivuutyötä parantaa kaikkien turvallisuutta
Maanalaisen infrastruktuurin vaurioittamiselta on mahdollista välttyä oikeaoppisella ennakoinnilla. Kaapelinäyttöjen tarkoituksena ei ole ainoastaan suojella verkonomistajan omaisuutta, vaan myös itse kaivuutyöntekijää.
Vuonna 2018 tapahtuneen kaivuutyön aikana kaivinkonekuljettaja osui työmaalla sähkökaapeliin, jonka seurauksena kuljettaja sai sähköiskun ja loukkaantui. Tämä vahinko johtui siitä, että alueen sähkökaapelien sijaintia ei ollut selvitetty ennen kaivuutyötä eikä tietoa täten saatettu kaivajalle saakka.[8] Etelä-Karjalan käräjäoikeus tuomitsi maa- ja vesirakentamiseen erikoistuneen työnjohtajan viiteentoista päiväsakkoon työturvallisuusrikoksesta.
Kaapeliselvityksen tekeminen on suunniteltu kaivuutyön tekijälle mahdollisimman vaivattomaksi. Tällaisen selvitystyön tekeminen kaivuita varten on maksutonta ja se on mahdollista tilata niin verkkoportaalin kuin sähköpostin kautta tai myös puhelimitse. Mikäli kaivuukohteessa kulkee sähkökaapeleita, voi olla tarpeellista myös tilata kaivuiden ajaksi virran katkaisu. Tässä tapauksessa on kaivuutyöntekijän syytä olla suoraan yhteydessä kyseisen alueen verkonomistajiin.
Geomatikk suomalaisten verkonomistajien ja maanrakentajien apuna
Kaapelinäyttäjät peilaavat maan alla kulkevat kaapelit ennen kaivuiden suorittamista ja merkitsevät ne maastoon. Geomatikk Finlandille on ensiarvoisen tärkeää, että kaapelinäyttäjien turvallisuus otetaan huomioon näyttöä suorittaessa. Näyttäjämme käyttävät aina työturvallisuutta edistäviä varusteita ja työntekijämme ovat suorittaneet tarvittavat työturvallisuuden takaavat kurssit.
Kaivuutyöntekijän on myös itse otettava huomioon kaivuualueen erityispiirteet turvallisen näytön mahdollistamiseksi. Kaapelinäyttö esimerkiksi rata-alueelle voidaan tilata vasta sen jälkeen, kun ratatyön valvojaa on informoitu asiasta ja hänen osallistumisensa kaapelinäyttöön on varmistettu. Tiheästi liikennöidylle tiealueelle taasen voi olla kaivajan toimesta tarpeellista tilata liikenteenohjaus näytön suorittamista varten.
Kannattaa huomioida, että verkonomistajien kaapelitietoja on mahdollista jakaa vain Verkkoselvitys.fi -portaalissa suoritetun vahvan tunnistautumisen jälkeen. Kaivaja on vastuussa siitä, että hänelle jaettuja materiaaleja käytetään ainoastaan niitä varten tarkoitetun kaivuutyön suorittamista varten. Tiedot kriittisestä infrastruktuurista eivät myöskään saa päätyä kolmansien osapuolien käsiin, vaan kaivuutyöntekijä on vastuussa materiaalin tuhoamisesta kaivuutyön jälkeen. Näin varmistetaan verkonomistajien infrastruktuurin turvallisuus.
Kuka korvaa katkenneen kaapelin ja paljonko se maksaa?
Vaikka kaivuutyötä suorittavalta taholta löytyisikin omat välineensä kaapelinäytön suorittamiseen, täyden varmuuden kaapelien todellisesta sijainnista saa ainoastaan tilaamalla paikalle verkonomistajan määräämä virallinen kaapelinäyttäjä. Mikäli kaapelivaurio syntyy puutteellisen selvitystyön ja/tai kaivuiden aikana suoritetun huolimattomuuden takia, voi hinta esimerkiksi katkenneen kuitukaapelin korjaamisesta nousta jopa useisiin tuhansiin euroihin.
Maksuton kaapeliselvitys vahvistaa kaivajan omaa oikeusturvaa. Kaapelinäyttö kannattaa aina odottaa suoritettavaksi ennen kaivuutöiden aloittamista, kiireestä riippumatta. Mikäli selvitystyöstä huolimatta sähkökaapelivaurio syntyy, on ensisijaisen tärkeää varmistaa ensin oma turvallisuus. Kaivajan on tämän jälkeen oltava yhteydessä Geomatikk Finlandiin sekä verkkoyhtiöön varmistaakseen kaapelin vauriotarkastuksen ja kunnostamisen.
Mikäli kaapelien korjaukseen liittyvissä kustannuksissa herää epäselvyyksiä, voi verkonomistaja halutessaan olla yhteydessä suoraan esimerkiksi Suomen Kaapelivauriopalveluun. Lisätietoa Kaapelivauriopalvelusta ja Geomatikkin toiminnasta löydät tämän tekstin alla olevista artikkeliin liittyvistä linkeistä.
Artikkeli päivitetty 16.6.2026
Artikkelin lähteet:
1. Mäkinen, J., Saine, K. 2025. Nämä kaapelit ja kaasuputket ovat katkenneet itämerellä. Iltasanomat 28.1.2025. Saatavissa: https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010992992.html. Viitattu: 24.5.2026.
2. Koivistoinen, V., Aspeslagh, T., Mäntysalo, J. Traficom Ylelle: Suomen ja Saksan välinen merikaapeli on katkennut – näin Supo kommentoi. Yle 18.11.2024. Saatavissa: https://yle.fi/a/74-20125324. Viitattu 24.5.2026.
3. Egutkina, A. 2024. Miten itämeren kaapelikatko vaikuttaa Suomeen? MTV uutiset 20.11.2024. Saatavissa: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/miten-itameren-kaapelikatko-vaikuttaa-suomeen-venaja-voi-helposti-sanoa-ettei-se-liity-asiaan-millaan-lailla/9050388. Viitattu 24.5.2026.
4. Valtioneuvosto, 2025. Itämeren turvallisuutta parannetaan pitkäjänteisesti. Liikenne ja viestintäministeriö 8.1.2025. Saatavissa: https://valtioneuvosto.fi/-/1410829/ministeri-ranne-itameren-turvallisuutta-parannetaan-pitkajanteisesti. Viitattu 24.5.2026.
5. Miettunen, H. 2024. Kaivinkone katkaisi Suomessa jo 1963 supervaltojen kuuman linjan. Turun sanomat 3.12.2024. Saatavissa: https://www.ts.fi/a/6506676. Viitattu 24.5.2026.
6. Heikkilä, M. 2024. Poliisi: Kaapelivaurioissa ei rikosta. Yle 3.12.2024. Saatavissa: https://yle.fi/a/74-20128815. Viitattu 24.5.2026.
7. Bøgen, J. 2024. 22 546 graveskader i 2023 – og der er en dominerende årsag. DenOffentlige.dk 5.7.2024. Saatavissa: https://www.denoffentlige.dk/infrastruktur/22-546-graveskader-i-2023-og-der-er-en-dominerende-aarsag. Viitattu 24.5.2026.
8. Työsuojelu, 2020. Sähkökaapeleiden sijainnin selvittämättä jättäminen kaivutyössä johti työtapaturmaan ja sakkoihin. Työsuojelu.fi 14.12.2020. Saatavissa: https://tyosuojelu.fi/-/sahkokaapeleiden-sijainnin-selvittamatta-jattaminen-kaivutyossa-johti-tyotapaturmaan-ja-sakkoihin. Viitattu: 24.5.2025.
